Löysyin vaatehuoneen perukalta villasukat, tai tarkemmin sanottuna niiden raakileet. Muistelin aloittaneeni niiden tekemisen heti muutettuani nykyiseen kotiini kolme vuotta sitten. Tarvitsin tuolloin lyhytvartiset sukat sisäkäyttöön varpaita lämmittämään. Tapanani on nimittäin kotioloissa iltaisin käyttää sukkina pelkkiä villasukkia. Ne niin ihanasti varpaita lämmittää.. Noh, nämä sukat olivat jääneet päättelemättä ja nyt vihdoin ja viimein sain ne pääteltyä. Lankana varmaankin seiskaveikan sinistä ja harmaata.


Lisäksi viime talvena ostin kauppahallista sinivihertävää Novitan Sissy lankaa kaksi kerää. Nyt päätin nämäkin kerät käyttää hartiahuiviin. Aikani erilaisia malleja kokeiltuani päädyin tekemään ainaoikeaa lisäten 2 silmukkaa joka toinen kerros (yksi molempiin reunoihin). Omaan makuuni huivista olisi saanut tulla hieman isompi, mutta lanka kun loppuu niin se loppuu.
Huivi päätyikin tulevaisuuden lahjakasaan. Ensimmäinen siinä kasassa, mutta annetaan se jollekin onnelliselle sitten joskus..


Lisäksi totesin toissapäivänä, että minut pitäisi laittaa hoitoon tai ainakin holhoojan alaiseksi. Minulta löytyy matkalaukullinen lankoja ja lisäksi vielä kolme korillista lankoja keskeneräisten töiden lisäksi. Silti päädyin ostamaan Anttilasta Nalle kerän sekä kaksi kerää Rose mohairia. Nallesta jotain kivaa kummipojalle, Rosesta itselle baskeri, ehkä..

Olen tässä viikon ajan enemmän tai vähemmän ahkerasti lukenut tentteihin. Niinpä tuli kolmet sukat valmiiksi. Totuuden nimissä kerrottakoon, että kahdet vai viimeistelin, mutta tulipahan sekin tehtyä. Mallin puutteessa pääsivät omat jalat käyttöön. Ylimpänä olevat sukat sai ystäväni. Lankana Step.

Ja silmukoita oli 14 puikollaan. Seuraavat sai samaisen kaverin poikaystävä. Perus seiskaveikkaa. Taitaa olla kaapin pohjalta löytyneestä jäämäkerästä neulepaidan jäljiltä..  ts. teki kovasti mieli neuloa, ja kaapista löytyi sopivasti lankaa yksiin sukkiin. Lankaa toki löytyy edelleen vaikka muille jakaa, mutta tulee aina hyvä mieli, kun saan vanhoja keriä hyötykäytettyä.

Ja nämä viimeiset saa isoäitini. Step taas lankana. On muuten aivan ihanan tuntuista lankaa neuloa. Toivotaan, että tuntuvat jaloissakin lämpimiltä. Varastosta löytyy vielä kaksi täyttä kerää Steppiä, saas nähdä mitä niistä syntyykään! Näissä muistaakseni 16 silmukkaa puikollaan, tai 16 ja 14.

Nyt takaisin tenttikirjan pariin. Ei olisi enää montaa tenttiä jäljellä.. mutta toisaalta puikoilla oleva huivikin houkuttaisi.. hmm..

No niin, on kyllä taas aivan luvattoman pitkä aika edellisestä päivityksestä. Mutta puolustukseni on sanottava että työpaikka 100 km:n työmatkalla ja harrastukset eivät tunnu sopivan yhteen. Mutta nyt on ryhdistäydyttävä. Ja jospa tässä opintojen lomassa ehtisi neulomaan, tai ts. neulomusten lomassa ehtisi opiskelemaan..
Marraskuun lopussa veimme muutaman kurssitoverini kanssa Kysin vastasyntyneiden teho-osastolle sukkia. Tuntuivat mielellään ne vastaan ottavan. Juuri ennen joulunpyhiä tuli ystävältäni viesi, pienen pieni tyttärensä oli saanut siellä sukat lahjaksi! Oli kovin tyytyväinen, äiti siis, tytöstä en tiedä.. lienee jatkanut nukkumista. Onnea äipälle ja iskälle tytöstä!



Lisäksi sain vihdoin ja viimein valmiiksi kummitytön lahjan. Tämänhän piti valmistua juhannukseksi synttärilahjaksi, mutta tästä tulikin myöhästynyt joululahja. Nyt 1.5-v tyttö on jo ehtinyt vettä Ihaalle juottamaan. Tämä on tehty valmiille pohjalle, minkä tilasin Ateljé Margarethasta. Työ tehtiin valmiista langanpätkistä koukun avulla. Alkuun en millään meinannut ymmärtää tekniikkaa ja taisi siinä jokunen voimasanakin livahtaa suustani.. Sitten isä sattui siihen viereen ja katseli pakettia ja totesi että tämä työhän on juuri sopiva, suosituksen mukaan yli 7-vuotiaille nimittäin.. Noh, minkä sitä taidoilleen voi..

Viime viikonloppuna kävimme äidin kanssa Tampereella. Tuolla käsityömessuille seuraamme liittyi ystäväni Sanna. Messuilla oli vaikka mitä nähtävää, varsinkin erilaiset korut ja taotut esineet kiinnostivat minua. Noh, ihan kaikkea en voinut ostaa.. siispä tuliaisina Hobboksilta Victorian Lace Today-kirja, kaula- ja korvakorut sekä huovutettuja lasin alusia. Taotut korut ja kyntteliköt olivat aivan mahtavia, ehkäpä ensivuonna.. Samoin mieltäni jäi kaihertamaan alumiinista tehty rannekoru. Isä tosin kertoi alumiinitikkaiden värjäävän kädet, mutta jospa korut on käsitelty jollain tämän ongelman ratkaisevalla aineella.



Äidin yllätyssynttäreitä vietettiin kuukausi sitten. Minulta äiti sai lahjaksi Jatan ohjeella tehdyn Zetorin (tosin lanka loppui kesken ja reunus jäi  hieman vaillinaiseksi) sekä Ullan ohjeella tehdyt lehtiköynnössukat. Sukista ei ole kuvaa. Alla huivi pingotettuna mattoon paremman pingotusvälineen puutteessa..



Lisäksi Iskä sai isäinpäivänä villasukat, taas kerran. Ehkäpä seuraavalla kerralla olisi aiheellista keksiä jokin muu lahja.. varsinkin kun mainoksessakin puhuttiin hikisistä villasukista :-) Nyt työn alla pikkuisia villasukkia, ensiviikolla toimitamme niitä lahjaksi Kysin lasten teho-osastolle. Toivottavasti ovat sopivan kokoisia, en ole ennen tehnyt niin pienille vauvoilla sukkia tai muutakaan neuletta.

Minkä voit jättää huomiseen, älä vaan tee sitä tänään.. Tätä lausetta ilmeisestikin olen toteuttanut parin viimeisen kuukaudenvajan. Käsityörintamalla viimeisin toteutukseni on pitkästäaikaa ompelukoneen avulla tehty. Ainejärjestölläni oli eilen juhlat, ja tottahan toki minun piti tehdä itse asuni. Ja puvun tekemistähän ei voi aloittaa ajoissa vaikka kangas olisikin jo ostettu, vaan viikko ennen juhlia on oikea aika.
Päädyin kaksiosaiseen perusjuhlapukuun. Mallit erinäisistä Suuri Käsityölehdistä ja vanhoista Novitoista/Modasta yhdisteltyjä. Kankaana ryppytafti ja alushame on tehty Veneziasta ja tyllistä. Toppi on olkaimeton, ja sitä pitää paikallaan "luut". Välivuori, "luut" ja topin täydellinen asettuminen muodoilleni sopivaksi toi pientä pääkipua kiireen keskellä. Asuntoni näytti viikon ajan erittäin sotkuisalta ompelimolta. Pääkivun ja tuskaantumisen vuoksi päädyin säännöllistämään ompelun pieniin osiin joka ilta ja valmistuihan se asu lopulta. Ystäväni Elina auttoi viimeisessä sovituksessa, ja toppi pysyi aamuun asti päällä ilman ongelmia.
Alushameen tyllin sain paikalleen edellisenä iltana, ja päällyshameen helman käänsin puolituntia ennen juhlien alkua. Pysyypähän pieni jännitys päällä, kun kellon kanssa ajasta kilpailee! Alla kuvat taas kerran poikittain. Samaiselle Elinalle kiitos kuvaamisesta. Kivat juhlat oli! Nyt taas takaisin puikkojen kanssa työskentelemään. Ponchon olisikin jo aika valmistua!